Nousen Lempäälän kanavan suulla Myllärinrannan laiturille.
Saan laiturin vesipisteestä juomavettä. Rantapuistossa on wc. Kävelen joitakin
satoja metrejä K-markettiin ja täydennän ruokavarani. Istun rannan penkeillä
pöydän ääressä, seuraan kanavan liikennettä ja syön.
Iso puinen retkivene ajaa kanavan avointa sulkua kohti.
Kerään nopeasti tavarani ja melon reippaasti perään, että ehtisin samaan
sulutukseen. Melon alaportin ohi, ja portti sulkeutuu takanani. Jään sulun
takaosaan. Vesi alkaa nousta nopeasti. Sulun etuosassa käy melkoinen virta,
koska vesi lasketaan sulkuun raollaan olevan portin kautta eikä alapuolelta
niin kuin esimerkiksi Vääksyn kanavassa.
Portti avautuu kokonaan ennen kuin vesi on yläkorkeudella.
Tästä aiheutuu sulun avautuvaan päähän pyörteinen virta, jota edelläni ajava
moottorivene hämmentää lisää. Koski onneksi ehtii asettua aavistuksen verran, kun
pääsen sulun etuosaan ja ulos. Kanavien suluissa kannattaa jäädä takaosaan ja
sulutusta odotellessa melko kauas, jos edessä olevan sulun vettä lasketaan
portin raosta. Paitsi jos haluaa meloa koskessa.
Kanavan jälkeen pohjoisen puolella on Havaslahden
venesatama. Etelästä tullessa se voisi olla hyvä taukopaikka, jos ei mene
suoraan kanavan läpi Myllärinrantaan. Muuten kanavan kivetetyiltä reunoilta on
vähän haastavaa nousta ylös. Kajakki ainakin kolhiintuu.
Melon kapeaa Hiidenvuolletta rakennettujen mökki- ja
omakotirantojen ohi. Kartan mukaan Korteselän eteläpäässä Niittysaaren kohdalla
mantereella pitäisi olla laavu. Paikka on vankan kaislikon ja vihreän
levämassan kattama. Laavua en näe, mutta nousen Maasaaren mökkiläisten
yhteisrantaan ruokatauolle.
Mökkiläismies huopaa soutuveneellä rantaan ison kanisterin
kanssa. Mies kertoo, että muutaman sadan metrin päässä on lähde, mistä
mökkiläiset hakevat juomaveden. Laavu on Maasaaren vieressä pohjoispuolella,
mutta väylä on kasvanut umpeen. Lähtiessäni näen kaislikon takaa laavun katon,
mutta en edes yritä meloa siitä kohtaa rantaan asti.
Reitti Lempäälästä Vanajaveden Makkaraselälle on suojainen
ketju pieniä selkävesiä ja kapeita vuolteita ja salmia. Korteselkä, Liponselkä,
Jumunen ja Konhonselkä. Kolmostien leveän sillan jälkeen ollaan jo
Vanajavedellä. Nousen Toijalan sataman ja
uimarannan alueelle kirjoittamaan. Sääennusteen mukaan on kesän viimeinen
helleviikonloppu, mikä näkyy ja tuntuu uimarannalla. Väkeä, varsinkin lapsia on
paljon.
Moottoriveneet kiertävät pientä ympyrää eri tahtiin
kumilauttoja vetäen rannan edustalla. Saan tasapainoilla keikuttavassa
ristiaallokossa satama- ja uimaranta-alueen ulkopuolelle. Sitten hiljenee ja
tyyntyy. Alan vähitellen katsella yöpaikkaa.
Kierrän Selkäsaaret ympäri. Huomaan saaressa aution ja
hylätyn näköisen mökin, mutta en nouse rantaan. Rauttuun suunnasta kantautuu
savun hajua ja kuluu puhetta. Melon Toijalan kalastajien tukikohtaan. Meno
satamassa näyttää ja kuulostaa sen verran äänekkäältä ja kenties
nousuhumalaiselta, että palaan selälle nousematta rantaan.
Tutkin maastokartasta saaria ja rantoja. Visavuoren
edustalla olevat saaret näyttävät sopivilta ja melon selän yli Visavuoreen.
Toisessa saaressa on mökki, toisen ranta
on melko jyrkkä eikä sopivaa teltan kokoista tasannetta osu heti silmään.
Lopulta nousen Sääksmäen sillan pohjoispuolen pienelle saarelle. Saaren
pohjoispuoli on kalliota ja täynnä linnunsulkia, mutta puiden alta löydän pari
neliötä tasaista sammalikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti