Kajakin pakkaaminen Virroilla

Kuva on Paarlahden suulta Aunessalmen museosillan laiturilta, ei Virroilta.

Jätin autoni Virtain laivarannan yläparkkipaikalle ja toivoin, että löytäisin sen samoilta sijoilta ehyenä kymmenen päivän kuluttua. Rekisteriotteen otin mukaani kameralaukkuun. En käynyt laivarannan kahvilassa, koska oli syönyt aamiaisen paikallisen S-marketin hyllyiltä ja tuonut juomaveden mukanani kotoa. Mutta rannassa siis on hyvä kahvila.

Pakkaan kajakin totutun kaavani mukaan. Taakse pakkaan kaikki leiriin liittyvän tavaran, teltan, makuupussin ja –alustan, avaruushuovan, kolme puolentoista litran vesipulloa, lisäkaasupullot, lääkkeet, työkalut, ym. ja lisäksi kajakkikärryn runko-osan.

Pikkuluukkuun istuinaukon taakse pakkaan kaikki ruuat, puukon ja vessapaperin.

Etuluukun etuosaan työnnän vaatteet, takaosaan kolme puolentoista litran vesipulloa, trangian kahvitarpeineen, kaasupullon ja keskelle vesitiiviin kameralaukun ja tabletin karttapussissa taukofleeceen käärittynä.

Kajakkikärryn renkaat saan mahtumaan istuinaukkoon polkimien eteen ja alle. Huomasin, että pienillä puupalikoilla kiilattuna renkaista saa hyvän tuen kantapäille, eikä päkiät kuormitu ja turru polkimia vasten ohutpohjaisissa melontatossuissa pitkällä matkalla. Polkimien taakse heitän vielä tauko- ja vaihtokengiksi crocsit. Istuinaukon sivussa on sopivat paikat pumpulle, melakellukkeelle ja tiskiharjalle. Selkäremmin takana pidän kuivaussientä, sokkopeitettä, roskapussia ja yhtä puolentoista litran vesipulloa.

Varamelaa pidän retkillä takakannella, jotta etuluukun päiväeväisiin pääsee käsiksi helposti purkamatta koko kansilastia. Takakannella melan päällä on aurinkopaneeli ja sen alla virtapankki vesitiiviissä pussissa. Etukannella pidän juomapullon, kartan ja kompassin lisäksi pientä vyölaukkua, missä on pari myslipatukkaa, ehkä banaani ja silmälasit.

Kamera, Spot-lähetin, puhelin ja pilli kulkevat melontaliiviin kiinnitettyinä liivin etutaskuissa. Liivin takataskuun laskostan muutaman metrin turvaköyden, jonka metrin mittaisen joustavan kumipään kiinnitän kovalla kelillä kajakin kansinaruihin aukon taakse. Tällä retkellä kovia kelejä ei ollut, ellei paahtavaa auringonpaistetta lueta sellaiseksi.