maanantai 28. kesäkuuta 2010

Juhannuksena Vihtijärven ympäri


Melontakuvia-blogini suosituin yksittäinen juttu on Vihtijärven kierto ensimmäisenä adventtina. Kakkosena on juttu Hiidenjokea pitkin Janakkalasta Mierolan sillalle Hattulaan. Sen kanssa melkein tasoissa on meriretki Söderskärin majakalle. Muista erillisistä sivuistani viimekesäisen Päijänteen retken kävijämäärä on ollut kovassa kasvussa touko-kesäkuussa. 

Vihtijärvi kiinnostaa melojia ja muitakin vesilläliikkujia. Järvi on sopivan lähellä Hanko-Hyvinkää -tien tuntumassa. Autolla pääsee ihan rannan tuntumaan Lopentiellä. Hiekkapohjaisesta, matalasta Mattilanlahden rannasta on hyvä lähteä melomaan. P-paikka on riittävä useammallekin autolle.
Meloin Vihtijärven vastapäivään ympäri ensimmäisenä juhannuksen pyhänä. 12 kilometriä sujui nopeasti kohtalaisessa lounaistuulessa. Vesiliikennettä oli vähän, vain muutama soutuvene. Suurin osa rannan kesämökeistä vaikutti asumattomilta (!) Monen mökkirannan vene oli ylösalaisin kaukana rannasta.
Mattilanlahdessa makasi pari kaatunutta puuta vedessä. Nokkalanlahteen tultaessa keskellä selkää kellui laaja kieppi mustaa vesijohtoputkea. Järvi tuntui nyt selvästi pienemmältä kuin marraskuun lopulla.
Löytlahteen kääntyessäni lokit alkoivat puolustaa äänekkäästi pesäpaikkaansa. Pariskunta teki hurjia syöksyjä kohti, mutta väistivät reilun metrin päässä. Olin liikkeellä epävakaalla mutta nopealla Lettmanilla enkä edes yrittänyt hätistää lokkeja pois melalla huitoen. Kokevatko lokin melojan uhkaavampana kuin soutajan. Ainakin Valkjärvellä voin soutaa huomattavasti lähempää lokinpesää lokkien reagoimatta. Meloen ne hyökkäävät jo sadan metrin päästä.

Mäntysaaren jälkeiseltä karikolta pyrähtää parvi lokkeja lentoon, kun olen karikon ja rannan välissä. Samaan aikaan juhannusta viettävä kalastaja soutaa edestäni. Rauhaniemen matkailuvaunualeen ranta on hiljainen. Muutama lapsi ui ja karavaanari istuu rannalla vahtimassa. Vaunualue piiloutuu hyvin rannan puiden taakse.  
Lehtisaaren ja Kalliosaaren jälkeen kalasääski kiinnittää huomioni. Se kaartelee mantereen yläpuolella rauhallisin kaarroksin. Seuraan sääksin kaartelua. Saalista ei löydy, sääksi ei tee yhtään syöksyä. Kuikka käy tervehtimässä turvallisen etäisyyden päästä. Se sukeltaa noustakseen taas jossain kohtaa lähelläni tarkistamaan tilanteen.
Vastakkaisen rannan tuntumassa etenee valkoinen vene. Se näyttää erikoisen malliselta, melko korkealta ja lyhyeltä. Arvelen sitä vesipolkupyöräksi. Vaunualueella saattaisi olla sellainen matkailijoiden käytössä.
Pysähdyn järven länsipään laturin tuntumaan kaislikkoon. Ulpukka kukkii, ja lumme. Otan kuvia veden alta. Kyläsaaresta nousee lentoon harmaahaikara, kun melon saaren ohi. Edestäni väistyy selälle päin laulujoutsenpariskunta. Hiljaista on. Lounainen tuuli ei nosta aallokkoa vaikka tuuli muuten tuntuukin meloessa. Ennen Mattilanlahtea soutaja puhuu karikon keskellä puhelimeen. Mies onkii lapsen kanssa rannasta.
Kannan kevyen Lettmannin P-paikalle ja nostan auton katolle. Sopiva pikku lenkki. Vihtijärvi kannattaa käydä melomassa ympäri. Pitkulaisena, muutaman saaren järvenä siinä tuntee hetkittäin olevansa isommassakin vesistössä. Monin paikoin matalana sen pohja näkyy rantojen tuntumassa. Läheltä soutanut kalastaja kertoi vettä kuitenkin syvimmillään olevan 8-10 metriä.





tiistai 22. kesäkuuta 2010

Kotivesillä hiljaista

Viikon meriretken jälkeen olen kiertänyt Valkjärveä pari kertaa. Melontakilometrejä tälle kesälle on kertynyt 420. Voi olla, että tänä vuonna menee 1000 kilometriä rikki. Edessä on toinen viikon retki elokuun alussa. Melontakausi jatkuu helposti lähelle joulua tai sen ylikin.

Meriretken jälkeen tuntuu, että seitsemän kilometrin järvilenkillä ei pääse kunnolla melontarytmiin kiinni. Toinen kierros voisi mennä ensimmäistä kierrosta nopeammin ja helpommin. Pitääpä kokeilla juhannuksen pyhinä. Meriretken toinen vaikutus näkyi heti. Normaalilla iltakierroksella vauhti oli selvästi nopeampi, melonta-asento ryhdikkäämpi ja tuntuma kajakkiin parempi. Kai siinä istumiseen tottuu.

Järvellä on hiljaista. Sunnuntaina olin ainoa vesilläliikkuja puolenpäivän aikaan. Etelätuuli oli paikoin tiukka, mutta aaltoa se ei nostanut. Pohjoispään laituri kasvaa jo matalaa vesakkoa.

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Vironlahti - Tammisaari 5.-11.6.10


Alkukesän meriviikko on melottu. Julkaisen kattavan retkikertomuksen parin viikon sisällä, kunhan saan sen koottua.

Aloitimme retken Virolahden kirkonkylältä Hurpun matkailuvaunualueen rannasta 5.6. puolen päivän aikaan. Pari ensimmäistä päivää vastassamme oli 9-12 metrin vastatuuli ja sen mukainen, metrinen aallokko. Loppuviikosta tuuli nousi uudelleen niin, että Hangon sijasta päädyimme sisäreittejä pitkin Tammisaareen. Hankoon ennustettiin lounaistuulta (siis vastatuulta) jopa 20 metriä.


Melontamatkaa seitsemän päivän retkellä kertyi sisäreittejä pitkin vajaa 310 kilometriä. Lyhin päivämatka oli ensimmäisen vastatuulipäivän 22 kilometriä ja pisin viimeisen sateisen ja sumuisen retkipäivän 54 kilometriä.
Upea retki. Kertailen sen vaiheita mielessäni, kun ryhdyn kokoamaan retkikertomusta.

perjantai 4. kesäkuuta 2010

Huomenna merelle

Viime kesänä meloimme Matiaksen kanssa Päijänteen ja Vesijärven läpi Jyväskylästä Lahteen. Tämän kesän retkelle olemme varanneet kaksi viikkoa. Ensimmäinen viikon jakso alkaa huomenna Virojoelta Suomen ja Venäjän rajalta. Toinen viikon jakso elokuun alussa jatkaa siitä, mihin ensi viikon lopulla pääsemme. Tavoitteena on meloa kahdessa viikossa ainakin Hankoon, todennäköisesti Paraisille tai Turkuun, mahdollisesti jopa Maarianhaminaan.

Matkan eteneminen on kiinni tuulesta, fyysisestä kunnosta ja motivaatiosta. Sopivilla tuulilla (tuulettomuudella) voimme käyttää avoimempia reittejä, jolloin matka lyhenee. Raskaassa kelissä on etsittävä suojaisia reittejä. Matka voi jatkua helposti kolmanneksella ja melonta-aika kaksinkertaistua. Hyvässäkin kelissä voi itsestä johtuvista syistä joutua valitsemaan reitin, jossa maihin poikkeaminen on mahdollista muutaman kilometrin välein.

Henkinen tavoite on edetä nelisenkymmentä kilometriä päivässä. Ajatuksena on jakaa päivän urakka kahteen noin nelituntiseen jaksoon, joiden välissä pidämme kunnon lounastauon. Molemmat jaksot katkaistaan lyhyellä tauolla sopivien maihinnousupaikkojen mukaan. Vaikka etenemme fiiliksen ja kelin mukaan, ääneen lausuttu tavoite tuo melomiseen ryhtiä.

Rannikon sääennuste on vaihdellut viime päivinä aika tavalla. Viimeisin sääennuste uhkailee viikonloppua seitsemän metrin länsituulella. Lehmusten latvat heiluvat tuulessa työhuoneen ikkunan alla Espan puistossa.