keskiviikko 12. kesäkuuta 2024

Kanootin veistoa – sisäpuolen vuoro

Steevien höylääminen ei ollut niin iso työ kuin olin pelännyt, mutta aika tavalla kantikkaista steevirimoista sai höylätä ja hioa pois. Sopivan työtavan ja höylän kanssa muotoilu kävi lopulta kohtalaisen joutuisasti. Vajaassa kolmessa tunnissa molemmat päät oli lopullisessa muodossaan. Ammattilainen olisi selvinnyt varmaan alle tunnissa. 

Steevit höylättiin samaan tasoon pohjalevyjen kanssa. 

Jonkin verran ylimääräistä vaivaa höyläämiseen aiheutui siitä, että kanootin etupää oli päässyt kääntymään muutaman millimetrin, kun sitä kuormaliinalla painettiin oikeaan asentoon. Jätin etusteevin molemmilta puolilta aavistuksen verran limilautojen pinnasta ulos ja yritin sillä tavalla maisemoida aavistuksen verran kieroa keulaa. 

Yhtäläisyyden vuoksi perästeevi jäi myös millin tai kaksi limilautojen pinnasta ulos. Siistimmän näköinen se olisi ilman muuta ollut samalle talolle höylättynä, mutta ei se pahalta näytä näinkään. Pohjan kanssa molemmat steevit ovat toki tasassa. Jos ne olisi jättänyt koholle, niin pohjaan olisi jäänyt pykälä, joka väistämättä kolhiintuisi rantautuessa kiviin ja laitureiden reunoihin. 

Pohjassa näkyy molemmilla sivuilla olevat pienet "negatiiviset kölit".


Kanootti irrotettiin jigistä. 


Kun pohja oli vielä kevyesti hiottu, kanootti irrotettiin jigistä ja käännettiin oikein päin. Aika monesta kohtaa oli epoksi päässyt valumaan lautojen sisäpinnalle. Toinen hiomista ja kaapimista aiheuttanut asia oli kuumaliima, jolla lautoja liimailtiin rakentamisen aikana jigiin, jotta ne pysyisivät varmasti paikoillaan. 

Iltapäivän lopuksi ja alkuillasta asensimme sisäparraslistat paikoilleen. Ennen listojen asentamista keulaan ja perään liimattiin sisäpuolelle vahvikepala kantolenkkien kiinnitystä varten. Parraslistojen mitoituksessa piti ottaa huomioon keula- ja takakansien pituudet. Takakannesta tulee muutama sentti etukantta lyhyempi. 

Sisäpuolella oli jonkin verran liimavalumia. 


Etukanteen on poltettu lasertulostimella kuva, joka tekee kanootista yksilöllisen. Uskon, ettei toista samanlaista tule vastaan. Julkaisen kuvan loppuviikolla, kun kanootti on valmis.

Kaikki parraslistoihin liittyvä ja muukin askare kuulostaa tällä tavalla kerrottuna melko yksinkertaiselta ja nopealtakin. Kertomatta jää se perusteellisuus, jolla jokinen uuden osan valmistaminen ja asennus aloitetaan. Joka välissä mitataan ja tarkistetaan, teipataan liimausalueiden reunat, kiristetään lukematon määrä puristimia, höylätään vielä milli tai millin osa, viistotaan parraslistojen päitä oikealta puolelta, jotta se taipuu kanootin muotoon jouhevasti ja samalla tavalla molemmilta puolilta. 

Sisäpuoleiset parraslistat liimauksessa.


Kanootin veistäminen alkaa olla loppusuoralla. Jäljellä on ulkopartaan viimeistely ja asennus, etu- ja takakansien muotoilu ja kiinnitys, istuinten remmien asennus ja istuinten kiinnitys, kantolenkkien teko eteen ja taakse ja pintakäsittely. 

Keskinkertaiset käsityötaidot omaavana olen tähän asti selvinnyt kohtalaisen hyvin. Ilman ammattilaisten ohjausta työn jälki olisi toki paljon vaatimattomampaa, aikaa olisi kulunut tupalasti enemmän ja materiaalia olisi mennyt haaskioon yrittäessä ja erehtyessä. Olen oppinut aika tavalla työvälineiden ja liimojen käyttöä, työtapoja ja kärsivällisyyttä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti