Harvemmin tulee nautittua aamiaista taivasalla romuliikkeen varastoa muistuttavan venerannan parkkipaikalla. Ruishiutalepuuro kuitenkin maistuu lyhyen, mutta hyvin nukutun yön jälkeen. Isokoskeloemo kiirehtii seitsemää poikasta kaislikon suojaan kajakkia pakatessani. On tulossa hellepäivä. Viritän aurinkopaneelin sähköä keräämään kajakin takakannelle.
Melon hiljaisessa, sivumyötäisessä tuulessa jokimaista uomaa Karvion kanavalle. Varisniemen kohdalla olisi jatkettava vasempaan, jos haluaisi käydä Valamossa. Reitillä on nelisulkuinen Varistaipaleen kanava, joka Valamoon mennessä muuttaa vedenpintaa yli neljätoista metriä. Jätän Valamon käymättä, koska joutuisin palaamaan samaa reittiä takaisin.
Lateraaliviitat tempoilevat valtoimenaan kapeikossa juuri ennen Karvion kanavaa. Virta on voimakas ja pyörteilevä. Voisi olla vaikeaa, jopa mahdotonta meloa tästä vastavirtaan. Menen kanavan sulun kautta Kermajärven puolelle. Nousen leirintäalueen rannassa maihin, syön alueen kahvilassa lounaan ja saan ladattua kamerani akut.
Kermajärvellä nousee ukkonen ja lyhyt, rivakka sadekuuro. Onneksi ehdin pukea anorakin päälle ennen Kermanselän ylitystä. Vaikka sade lakkaa nopeasti, nousee selällä voimakas tuulenpuuska. Vesi muuttuu ympärillä lyijynharmaaksi, väreilee hetken ja nousee pian mataliksi, murtuviksi aalloiksi. Tuuli tulee takaa, mutta kajakkini tuntuu vakaalta. Vauhti on kova, annan aaltojen viedä suoraan seitsemän kilometrin mittaisen selän yli Kermakosken kanavalle johtavalle väylälle. Kanavalle päästyäni tuuli on sammunut kokonaan.
Olen tänään melonut neljän kanavan läpi. Viimeisimmässä, Väärän kanavassa, ei ollut sulkuja, mutta vauhti oli sitäkin kovempi. En usko, että pystyisin melomaan Väärän kanavaa vastavirtaan. Huomenna kuljen aamulla ensimmäiseksi reittini viimeisen, Pilpan sulkukanavan kautta Koloveden kansallispuistoon.
Jos viime yöni kului ankkurina käytettävän entisen kampiakselin, grillin virkaa hoitavan levypyörän ja poijuna palvelevan porakaivon pumpun painesäiliön äärellä, nukun tulevan yöni puisella telttalavalla hoidetussa Karjalansaaren retkisatamassa. Järvi on asettunut yötä odottamaan, käki kukkuu kai sadatta kukuntaa, kuikka kapea, ylöspäin tutkiva nokka rikkoo veden pinnan. Jostain hyvin kaukaa kantautuu maansiirtokoneen työn ääniä.
Retken reaaliaikanen seurantalinkki:
http://share.findmespot.com/shared/faces/viewspots.jsp?glId=0fjM02WxtO1b9XGqqHjty7czKn4mIPyRK
Onpahan tullut nukuttua tuolla samaisella lavalla - kaatosateessa. Spotti näyttää että olet nyt kalliomaalausta ihastelemassa. Pikkasen kadehdin. Kajakissa ei ole niin kuuma kuin toimistossa.
VastaaPoista