Ellei mitään yllättävää satu, lasken kajakkini vesille
lauantaina 28.5. Kiuruveden Kettulanlahdella. Siitä alkaa reilun parin viikon
melontani Vuoksen vesistön Suomen puoleisen osan läpi Lappeenrantaan. Tässä
vaiheessa lähtöaikaa on pitänyt siirtää vain päivällä ja sääennuste näyttää
lupaavalle.
Vuoksen vesistön päähaarat kulkevat Kiuruvedeltä ja Nurmeksesta Savonlinnan seudulle ja sieltä Lappeenrantaan. Molemmilla reiteillä on useita eri reittivaihtoehtoja. Mielenkiintoisia maisemia ja vesiä riittää loputtomiin. Aion meloa Kuopiosta Heinäveden ja Koloveden kansallispuiston kautta Oraviin ja koukata mutkan Sulkavan soutujen pohjoiselle reitille ennen Puumalaa. Muutama osuus reitin keskivaiheilla on tuttu aiemmilta retkiltäni.
Vuoksen vesistön päähaarat kulkevat Kiuruvedeltä ja Nurmeksesta Savonlinnan seudulle ja sieltä Lappeenrantaan. Molemmilla reiteillä on useita eri reittivaihtoehtoja. Mielenkiintoisia maisemia ja vesiä riittää loputtomiin. Aion meloa Kuopiosta Heinäveden ja Koloveden kansallispuiston kautta Oraviin ja koukata mutkan Sulkavan soutujen pohjoiselle reitille ennen Puumalaa. Muutama osuus reitin keskivaiheilla on tuttu aiemmilta retkiltäni.
Melon retken Tiderace Vortexilla. Koepakkaamisen perusteella kaikki suunnitellut varusteet mahtuvat mukaan kajakkikärry mukaan lukien ilman, että kannelle tarvitsee pakata mitään ylimääräistä. Talvella hankkimani vedenpuhdistin menee huomattavasti pienempään tilaan kuin kymmenen tai kaksitoista litraa vettä eikä paina muutamaa sataa grammaa enempää. Siksi tilaa on nyt enemmän eikä Vortexin pienet pakkausluukut juurikaan haittaa painopisteen kannalta järkevää kuormaamista.
Käytän tällä retkellä digitaalisia karttoja. Vesitiiviiseen (IP68), viiden tuuman Sony-puhelimeen on ladattu Sailmaten meri- ja sisävesikartat. Puhelimessa on nopea netti. Toivon löytäväni sopivat laavut ja leiripaikat Retkikartta.fi:n avulla. Yleiskarttana on paperiset Fillari-GT:t 1:200 000 ja reitin keski- ja loppuvaiheilta vedenkestävät melontakartat 1:50 000.
Tällä kertaa en käytä retkipäivien alkuiltoja kovin pitkään kirjoittamiseen, mutta kerään kuvia, videoita ja muuta materiaalia myöhempää käyttöä varten. Toki aktivoin Spot-lähettimen piirtämään reaaliaikaista reittiäni Google Mapsiin.
Jaan paikkalinkin, kuvia ja välittömät päivittäiset tunnelmat tämän blogini kautta. Näiltä näkymin ensimmäinen retkipostaus ilmestyy ensimmäisestä leiristä lauantai-iltana 28.5.
Hyvää matkaa, seuraillaan kuinka retki edistyy.
VastaaPoistaSanonnan mukaan "vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia". Juomaveden ja karttojen osalta aiot toimia toisin, toivottavasti myös nämä uudet konstit toimivat. Sähköisen kartan hyödyntämistä olen miettinyt joskus itsekin, mutta silti kokeilut eivät ole edenneet olohuoneen sohvaa pitemmälle. Sähkön varassa toimien laitteiden virtahuolto pitää miettiä tarkoin; onko mukanasi powerbankeja, aurinkokennoja vai luotatko löytäväsi latauspistokkeita reittisi varrelta?
VastaaPoistaKajakkivalintasi Vortex kummastuttaa - miksi valitset sisämaan tasaisille järvenselille markkinoiden räyhäkkäimmän surffi-/rockhopping brittikäppyrän etkä jotain toista matkamelontaan sopivampaa, nopeampaa ja tilavampaa mallia?
Myötätuulta Vuoksennauhalle!
Hyviä havaintoja, Perry. Kai se on uteliaisuus ja kokeilunhalu, mikä ajaa meitä tekemään asioita eri tavalla kuin ennen.
VastaaPoistaOlen meloessa mietiskellyt, että juomavesi painaa ja vie paljon tilaa. Vedenpuhdistimen käytössä on riskinsä. Vatsatauti voi keskeyttää koko reissun. Mutta toisaalta melkein koko reitillä vesi on keitettynä juotavaa ilman puhdistintakin.
Sähköä kuluu. Käytän 14 watin merivedenkestävää PowerFilm-aurinkopaneelia, jolla lataan 12 ja 15,6 ampeerin virtapankkeja. Tämä on monilla matkoilla koeteltu järjestely. Paneeli tuottaa sähköä yli tarpeen, vaikka käytän tablettia kirjoittamiseen, editointiin ja tiedonsiirtoon päivittäin monta tuntia.
Kajakkivalintani on outo, myönnän. Juuri siksi lähden tällä kalustolla. Haluan kokeilla, miten muovinen Vortex soveltuu pitkälle retkelle. Retkimelontaan hyvin sopiva ja nopea Skim Beaufort jää tällä kertaa kotiin.
Kirjoitanpa näistä aiheista postauksen vielä ennen matkaani.
Online-tilassa toimivan m.retkikartta.fi-sivuston kaveriksi voisi harkita lataavansa offline-tilassa Androidilla toimivaa OruxMaps-ohjelmaa. Se osaa hyödyntää Garminille sopivaa ilmaista Suomen karttaa. Ks. lisää http://goo.gl/WOzK6G
VastaaPoistaMinulla ei ole kokemusta siitä, miten paljon akkua säästyy offline-karttoja käyttäessä verrattuna online-versioon, mutta uskon puhelimen tiedonsiirron vähentymisen näkyvän myös akun kestossa.
Kajakin kannella pidettävä puhelin tai tabletti on kovilla - vettä ja auringonpaistetta riittää, kesällä onneksi pakkanen ei haittaa. Puhelimen suojuksen toimivuus on tärkeää - itse olen havainnut Gooper-merkkiset suojukset (ks. http://goo.gl/lrwDrg ) erittäin toimiviksi.
Minä käytin rannikkomelonnassa älypuhelinta päiväaikaan lähinnä säätietojen seuraamiseen. Etenkin ukkosrintamien etenemistä oli hyvä seurata sääsivustoilta. Viimeisellä viikolla kävi niin, että tarkkaavaisuus herpaantui ja ukkonen pääsi yllättämään. Meloin pikavauhtia saaren rantaan ja kaivoin kännykän esiin katsoakseni rintaman liikkeitä ja etenemisennustetta. Vettä satoi koko ajan raivokkaasti. Älykännykän käyttö ei onnistunut, kun en saanut kajakissa istuen suojattua sitä tarpeeksi sateelta. Vesipisarat iskivät ruudulle ja kun samaan aikaan yritin sormin siirtää ja zoomata näkymää, teki näyttö ihan mitä sattui. Jollain tavalla laite tulkitsi osan vesipisaroista kosketuseleiksi. Näytön reagointi kosketuseleisiin myös heikkeni sitä mukaa kun näyttö kastui oikein kunnolla. Suosittelen testaamaan oman laitteesi toimintaa märissä olosuhteissa vaikka suihkussa.
VastaaPoistaHyvää matkaa! Piäppä meitä uteliaita ajan tasalla.
VastaaPoista