Älypuhelin, sähkö ja digitaaliset kartat

Käytän Vuoksen retkelläni pääasiallisena karttana Sailmaten sovellusta vesitiiviissä Sony Aqua –älypuhelimessa. Miten näyttö toimii märkänä ja mistä puhelimeen saa sähköä? Ja miten pikkuruisesta näytöstä voi suunnitella reittiä?

Vuoksenmelojan työpöytä. Kartta ja kompassi paikoillaan. Lisänä älypuhelin, joka vesi- ja pölytiiviydestään huolimatta kulkee vesitiiviissä pussissa.

Meloin viime kesänä Virroilta Tampereen ja Valkeakosken kautta Orivedelle ilman merikarttaa. Latasin iPhoneen ja iBadiin Karttaselaimen ja uskoin selviäväni niillä ja aiemmin iBadiin ostamallani Navionics -navigointiohjelmalla. Toki kannella oli Fillari-GT 1:200 000 sekä suunnistus- ja kansikompassit.

Koska iBadissani ei ole sim-korttia, minun piti ladata tarvittavat kartat etukäteen. Koneessa oli vähän muistia, ja Karttaselaimen kartoilta piti etukäteen päättää, missä mittakaavassa kartat haluaa ladata ja miltä alueelta. Puhelimen nettiyhteyden jakaminen kulutti sekä puhelimen että tabletin akkua ahnaasti. Käytännössä isokokoinen tabletti tuntui kovin kömpelöltä vesitiiviine pusseineen kajakin kannella. Niinpä navigoin ensimmäisen päivän jälkeen pelkällä puhelimella.

Vanhan iPhonen pienen näytön lukeminen vesitiiviin pussin läpi tuotti vaikeuksia ikänäköiselle. Puhelimen käyttö eleineen ja zoomauksineen sujui muuten ongelmitta sekä kuivana että märkänä. Pussini oli kelluvaa mallia, ja pussin sisällä oleva ilma jonkin verran haittasi näytön sormeilua neopreenihanskat kädessä.

Sähköä tarvitaan. Vasemmalta tabletti, action-kamera, älypuhelin, kaksi virtapankkia ja usb-adapteri/laturi. Paneelista lähtevän johdon liitin kestää vettä. Siitä eteenpäin kaikki teipataan vesitiivisti pussiin ja pujotetaan aukkopeiton välistä selkätuen taakse.

Koska Sony Aquan pitäisi olla vesitiivis, vein sen suihkuun. Nettisurfailu sujui märkänäkin. Näytön asetuksena oli herkempi ”hanskat kädessä”. Meloessa pidän puhelimen kuitenkin vesitiiviissä kotelossa, koska kotelo ei käytännössä haittaa puhelimen käyttöä mitenkään. Tarkoitus ei ole meloa kännykkä kourassa, vaan tutkia sieltä silloin tällöin reitti, suunnat ja syvyydet ja navigoida maiseman ja kansikompassin mukaan.

Mukana retkelläni kulkee myös vanha iPhone, josta teen soitonsiirron liivintaskussa kulkevaan Sonyyn. iPhone on varalla ja kulkee pussissaan kajakin päiväluukussa. Tabletti on mukana kirjoitus- ja kuvitustöitä varten. Se kulkee näppiksen kanssa keulaluukussa omassa vesitiiviissä pussissaan.

Tupakansytyinliitin, usb-laturi ja 13 ampeerin virtapankki.

Tarvitsen sähköä puhelimiin, tablettiin , näppikseen, Sonyn action-kameraan ja sen kauko-ohjaimeen auringosta. Rullattava, merivedenkestävä 14 watin aurinkopaneeli lataa tarvittaessa vaikka meloessa takakannelle levitettynä. Paneelissa on tupakansytytinliitin, johon saa kiinni usb-laturin. Se lataa vesitiiviiseen pussiin pakattua, selkätuen takana pidettävää virtapankkia. Minulla on käytössä 13 ja 15,6 ampeerin virtapankit. Kolmen vuoden takaisella, kuukauden mittaisella rannikonmelonnalla olisin voinut myydä sähköä valtakunnan verkkoon. Sen verran reilusti paneeli tuotti.

Viimekesän kokeiluista viisastuneena unohdan koko Karttaselaimen ja kokeilen nyt Sailmatea. TaskuLoistoa on myös suositeltu, mutta se maksaa muutaman kympin. Tällä hetekllä ilmainen Sailmate tuntuu toimivan ripeästi. Puhelimessa on prosessoritehoa ja muistia tarpeeksi, ja viiden tuuman näytöstä jo näkeekin jotakin. Päivämatkojen päälinjat ja matkat luen edelleen Fillari-GT:stä. Digitaalisten karttojen yksi ongelma nimittäin on mittakaavan hahmottamisen ja etäisyyksien mittaamisen vaikeus nopealla silmäyksellä.

Jännä nähdä, miten näillä vermeillä pärjää käytännössä.