Iltalenkillä Sääksissä

Tähän rantaan päästäkseen on kajakki ajettava kotoa rannan tuntumaan ja kärrättävä vielä pari sataa metriä. Tai sitten otettava seuran kajakki kärräysmatkan päästä Ladun vajalta. Odottelen omaa kajakkipaikkaa samalta järveltä rannan tuntumasta. Paikan saatuani iltalenkki sisältää puolisen tuntia fillarointia ja tunnin tai kaksi melontaa. Tovottavasti saan paikan vielä tälle kaudelle.

Vuosien ajan olen tehnyt iltalenkkini melomalla. Säilytin kajakkia kotipihalla kajakkikärryssä. Puin kotona melontaliivin ja aukkopeiton päälle ja kärräsin kajakin rantaan parin sadan metrin päähän. Jätin kärryn rantaan ja kävin kiertämässä järven kerran tai pari, joskus useammankin kierroksen. Niinpä keskilenkkini on ollut 15-16 kilometriä.

Kaksi kertaa lenkiltä palatessani  jouduin etsimään kajakkikärryäni. Kerran joku oli siirtänyt kärryni suojaan uimakoppiin. Toisella kerralla esimurrosikäiset pojat olivat heitelleet kärryä pitki rantaa ja lopuksi sen renkaat syvään veteen. Löysin pahoin vääntyneen kärryn uimarannalta, ja kuulin sen kohtalosta kymmeniltä silminnäkijöiltä. Kukaan ei ollut puuttunut ilkivaltaan. Renkaat ovat järven pohjassa vieläkin. Tapauksen jälkeen kuljetin kärryä lenkillä mukanani.

Nykyiseltä asuinpaikaltani lähimpään rantaan on reilun kymmenen minuutin automatka. Iltalenkille lähtö ei suju hetken mielijohteesta, koska se vie enemmän aikaa. On nostettava kajakki auton katolle, ajettava rantaan, kannettava kajakki veteen, puettava melontavarusteet ja lenkin lopuksi toistettava samat toimet uudelleen.

Niinpä, kun lenkille lähtee, meloo mielellään saman tien vähän pitemmästi ja paikassa, missä kajakkia ei tarvitse kärrätä autolta rantaan. Tämän kesän lenkkiveteni on ollut siksi Vihtijärvi tai toisinaan Janakkalan Tuulensuunjoki ja Hiidenjoki. Spontaanille, lyhytkestoiselle lenkille tulee lähdettyä helposti kävellen, hölkäten tai fillarilla.

Tyyntyvä iltahetki Nurmijärven Sääksin rannassa. Sääksi on maan suurin lähde, jonka vesi vaihtuu  maaperän kautta. Kirkasvetisessä Sääksissä näkee pohjan vielä parin metrin syvyydessä. Reilun kahden ja puolen neliökilometrin kokoisessa järvessä on muutama pieni saari, joista metsähallituksen hallinnoimassa Mustasaaressa on katettu tulipaikka.