Laulujoutsenet Vanajalla

Laulujoutsenet kokoontuvat vuoden lopulla Vanajanselän etelälaidalla Heinunlahden perukan viimeisille sulille. Joulun välipäivinä aurinko paistaa matalalta, kuva on otettu keskellä päivää.

Inkkari, yksikkö vai kaksikko

Aluksi kiinnostuin puuveneen rakentamisesta. Löysin sattumalta Hannu Vartialan veneenrakennussivut. Olisin halunnut tehdä purjeveneen, mutta kanootti tuntui sopivalta ensimmäiseksi hankkeeksi. Inkkarimallinen kanootti kiinnosti, koska sillä voi kuljettaa paljon tavaraa, siihen mahtuu useampi henkilö, ja Aku Ankan pikku Hiawathallakin oli sellainen.

Rakentaminen kiinnosti aluksi enemmän kuin melonta. Enhän ollut koskaan melonut kajakilla ja vain muutaman kerran kokeillut inkkaria. Vasta vanerikajakkia maalatessani pääsin sattumalta melomaan mutkan Mari-kajakilla. En osannut päättää, teenkö kanootin, yksikön vai kaksikon vai jotain siltä väliltä. Lopputulos ei ollut oikein mikään näistä. Rungon piirustukset oli tarkoitettu alunperin kilpasoutuveneeksi. Muokkasin niitä vähän, ja rakensin kannen.

Kömpelöstä ulkomuodosta ja puutteellisista melontataidoista huolimatta kajakilla melominen sujui hyvin. Se kulkee suoraan ja on helposti käänneltävissä kallistelemalla. Kannen muotoilusta johtuen polvet eivät saa juuri ollenkaan tukea, ja sormet repeytyvät liian korkeaan ja terävään partaaeen. Kajakki kelluu v-phjasta huolimatta liian pinnassa. Tuuli ottaa siihen helposti. Mela muistuttaa enemmän leipälapiota - myös melontaominaisuuksiltaan.

Ensimmäinen askel

Vesillelaskun päivä. Itse tehty vanerikajakki on juuri valmistunut. Ensimmäinen askel melontaharrastuksessa, joka jatkuu.

Katselin kerran pikkupoikana Kemin Takajärvellä valkoista kajakkia, joka näytti pitkältä, kapealta ja tavattoman kevyeltä. Kajakkia melottiin yhdellä pitkällä, puolelta toiselle keikkuvalla melalla.

Myöhemmin näin saman kajakin lähempää, kun se oli jätetty rantaan. Siinä oli ohuista rimoista koottu runko ja päälle pigoitettu kangas. Kangas oli maalattu paksusti ja tiiviisti valkoisella maalilla kuin lentokoneen siipi.

Itsenäisyyspäivän aattona

Loppuvuodesta 2004 kevääseen 2008 vietimme suuren osan vapaa-ajastamme Vanajan selän etelälaidalla Jalavaniemessä. Ajelin pienellä perämoottorilla ja soutuveneellä valokuvaten maisemia ja lintuja. Kalasääski pesi pienen rauhoitetun saaren korkeimmassa männyssä. Joutsenpari palasi joka kevät läheiseen kaislikkolahden saareen. Keväisin poikasia syntyi neljä tai viisi. Poikasista suurin osa selvisi syksyyn ja jouluun.


Itsenäisyyspäivän aikoihin joutsenet kerääntyivät kymmenittäin Heinunlahden pohjukan kaislikkoiseen viimeiseen sulaan virtaan, josta sitten pakkasten tullessa lähtivät etelään. Huhtikuun alussa joutsenet palasivat samoille vesille ja pesäpaikoille.

Opin tuntemaan joutsenten liikkeet ja aikataulut. Tiesin pesäpaikat ja poikasten kuoriutumisen. Kuvan joutsen värjöttelee itsenäisyyspäivän aattona tuulessa ja alkavassa lumituiskussa.