Viikon mittaisen melontaretken varustelista

Melontaretken suuntaa-antava varustelista. Tällä varustuksella selviää askeettisella retkellä, jolla pääasiana on melonta eikä leirissä viihtyminen.

Kajakki:
- mela
- varamela
- melakarkunaru
- melakelluke
- pumppu ja/tai äyskäri
- kompassi (kansikompassi ja retkikompassi)
- kartat 1:200 000 tai mielellään tarkempi
- turva-, veto- ja kiinnitysköysi (siis yksi n. 10 metrinen vahva köysi)
- kuitukajakin pohjan suojaksi solumuoviset lepuuttajat
- ohut retkipatjan pala jalkojen ja maissa takapuolen alle (ei välttämätön mutta mukava)
- kuivaussieni
- juomapullo(t)
- pieni kansilaukku, jos ei ole isoja liivintaskuja tai helposti käytettävää päiväluukkua

- aukkopeitto (ja vara-aukkopeitto)

Meloja:
- melontaliivi
- juomapussi liivin selkään, jos ei käytä juomapulloja

- lippalakki tai vastaava (pipo merelle)
- niskanauhalliset aurinkolasit (ja lukulasit)
- neopreenihanskat tai melontarukkaset kylmällä
- crocsit + nepreenisukat, neopreenitossut tai vedenkestävät sandaalit

Vaatteet:
- kalsareita tarpeen mukaan
- urheilukerrasto tai fleece-kerrasto (kylmälle kelille, illaksi ja yöksi)
- sukat (yöksi)
- verkkopaita tai kaksi
- mansetein varustettu melonta-anorakki ja housut tai kuivapuku

- pitkähihainen melontapusero (nopeasti kuivuva)
- lyhythihainen urheilupaita (nopeasti kuivuva)
- melontashortsit tai muut nopeasti kuivuvat shortsit
- Fleece-pusero tms. taukovaatteeksi
- kevyt sadetakki tauoille
- maissakäyntivaatteet, jos ei käy maissa syömässä ja kaupassa hikisissä melontakamppeissa.
- uikkarit

Majoitus:
- teltta, kalliorannoille vapaasti seisova malli
- makuupussi, mielellään lämmin, nopeasti kuivuva ja pieneen tilaan pakkautuva
- fleece-pussi tai makuupussin päälle suojapussi kylmille keleille

- makuualusta (puhallettava) + korjausliima
- pieni kevytpressu, jos teltassa ei ole kunnon absidia
- narua + pyykkipoikia

Ruoka:
Hyvä ja energiapitoinen perusruoka on tonnikalalla tai lihasäilykkeillä jatkettu pastapussiruoka tai perunamuusijauhe. Olemme retkillämme syöneet kaksi tällaista ateriaa päivässä, päivällä ja illalla. Välipaloina on syöty leipää ja kuumaan veteen sekoitettuja lämmin kuppi -keittoja. Aamut on aloitettu ruishiutalepuurolla, koska se irtoaa kattilasta tiskatessa helpommin kuin kaurapuuro. Pikapuurot on minusta liian liisterisiä eivätkä säästä edes aikaa. Tiskaaminen sujuu parhaiten harjalla ennen kuin ruoka ehtii kuivua kattilaan. Toinen meistä syö yleensä lautaselta ja toinen suoraan kattilasta.

Vettä keitetään yleensä heti sen verran kuin ruokaan ja kahviin tarvitaan. Määrä mitataan tarkasti, ettei juomavettä mene hukkaan. Kahden miehen aamupuuroon, marjasoppaan ja kahviin menee vettä 1,5 litraa.

- vettä 3-4 litraa/päivä/meloja (kerrallaan mukana 2-4 päivän tarve)

- urheilujuomatiivistettä melonnan aikaiseen nestetarpeeseen
- mehutiivistettä ruokajuomaksi
- pikakahvia ja/tai kaakaota
- hyla-maitoa 2dl purkeissa 1/päivä ruoanlaittoon ja kahviin
- pastapusseja 1-2/pv
- perunamuusijauhetta
- tonnikalaa, sikanautaa, tms. 1-2/pv
- hernekeittoa ainakin 2 purkkia/ateriaa
- vähärasvainen metvursti säilyy muutaman päivän avatussa pakkauksessa
- voileipäpikkelssi ja hampurilaiskastikkeet säilyvät lämpimässä hyvin
- ruishiutaleita tai kaurahiutaleita puuroon
- lämmin kuppi -marjakeittoja puuroon
- lämmin kuppi -keittoja välipaloiksi

- myslipatukoita tai vastaavia (nopeaan energiantarpeeseen ja välipalaksi)
- suolapähkinöitä ja rusinoita (näillä mennään illalla se viimeinen iso selkä yli)
- suolaa ja sokeria
- ruisleipää, esim. ruisvarras säilyy hyvin ja menee pieneen tilaan. Real-leipä ei säily koska tulee syödyksi liian nopeasti. Saaristolaisleipä maistuu ilman päällisiäkin.
- sokerikorppuja, keksejä ja näkkileipää jos mahtuu mukaan
Muuta:
- Trangia tai kaasukeitin
- Trangian kahdelle kattilalle ja kahvipannulle keksii kaikille käyttöä
- Ruokalautanen ja lusikka, esim. kolmionmallinen My Fire -setti on hyvä
- n.500-600 grammaa kaasua tai 1,2 -1,5 litraa Marinolia
- tulitikkuja Minigip-pusseissa ainakin kolmessa eri paikassa
- muovinen 3 dl kuksa on hyvä ja monikäyttöinen, muuta mukia ei tarvitse
- ruostumaton puukko
- tiskiharja (hyvä harja korvaa astianpesuaineen)
- Leathermann tai vielä parempi Victorinox-yleistyökalu
- retkikirves ja -saha vain jos mukaan mahtuu ja aikoo tehdä tulet tai laavun
- otsalamppu ja varaparistot
- kännykkä vesitiiviissä pussissa (+laturi tai mieluummin vara-akku)

- hakaneuloja
- Minigrip-pusseja 0,5-, 1-, ja 2-litraiset ovat käyttökelpoisimpia
- hyttysmyrkky
- lankaa, ilmastointiteippiä, liimatuubi ja kansikuminauhaa
- ylimääräinen vesitiivis pussi
- yksi wc-paperirulla riittää kahdelle hyvin viikoksi
- hygieniatarvikkeet, saippua, pyyhe, hammasharja ja tahna. Vai onko muutakin?
- ensiapulukku ja mahdolliset lääkkeet
- rannesuojat, jos ranteilla on taipumus väsyä tai kylmetä
- ikean kassi tai vastaava iso ja kevyt kassi tavaroiden kantamiseen kajakista leiriin ja takaisin
- vesitiivis kiikari
- vihko ja lyijykynä, kamera ja vara-akku

Kaikki tavarat pakataan sopivan kokoisiin vesitiiviisiin pusseihin. Käytän itse alennusmyynneistä kerättyjä Tatonka-merkkisiä S- ja M -kokoisia pusseja ja vastaavia vielä pienempiä. Ruokatavarat pakkaan Minigrip-pusseihin. Säilykepurkkeja en suojaa. Vesi on kätevintä pakata 1,5 litran muovipulloihin, joita voi tarpeen mukaan siirrellä edestä taakse ja takaisin. Painavat tavarat kannattaa aina pakata kuitenkin mahdollisimman lähelle kajakin keskipistettä ja mahdollisimman alas. Istuinaukkoon ei selkänojan taustaa lukuun ottamatta kannata pakata irtotavaraa jos ei ole aivan pakko.

Ruokatavarat menevät huomattavasti pienempään tilaan ilman pahvisia pakkauksia. Jos olisi järjestelmällinen, voisi etukäteen pakata kunkin retkipäivän annokset valmiiksi omiin pusseihinsa. Minä en niin ole järjestelmällinen. Pakkaan syömiset ruokalajeittain omiin Minigrip-pusseihinsa. Pusseja moneen kertaan avatessa ja käsitellessä ne saattavat alkaa vuotamaan retken lopulla.

Viikon ruokatarpeet, wc-paperi, kamera, otsalamppu ja lompakko mahtuvat hyvin päiväluukkuun. Eteen olen pakannut päivän aikana tarvittavat tavarat, siis ainakin keittimen, osan vedestä, taukovaatteet ja ensiapulaukun. Taakse pakkaan vasta illalla leirissä tarvittavat tavarat. Tulitikut pakkaan Trangian kanssa samaan pussiin. Tikkuja on myös ensiapulaukussa ja erikseen ainakin päiväluukussa ja korjaustarvikkeiden pussissa.

Kajakin kannelle ei kannata jättää mitään ylimääräistä jos ei ole ihan pakko. Varamela, kartta, juomapullo, köysi, melakelluke ja pumppu kiinnitetään kannelle niin, että ne saa tarvittaessa helposti käyttöön mutta eivät estä kajakkiin menoa pelastautumistilanteessa. Jos jokaisella melojalla on oma pumppu ja kelluke, voi ne pakata istuinaukkoon tai etukannen alapinnalle viritettyihin kumiköysiin. Niitähän ei koskaan itse käytä, kun oma aukkopeitto on paikoillaan. Jos melontaliivissä on kunnon taskut, voi niissä pitää puhelinta, kameraa, aurinko/lukulaseja, puukkoa ja paria myslipatukkaa. Köydelle saattaa olla oma kätevä paikka melontaliivin selkäosassa.

Melontaa rajavyöhykkeellä

Uukuniemellä suuntaan helteisen kesäpäivän melontalenkin rajavyöhykkeelle. Uukuniemi rajoittuu idässä Venäjään. Minua kiinnostaa nähdä, miten valtakunnan raja merkitään veteen. Kesäkuun Suomenlahden melonnalla rajamerkit jäivät näkemättä. Katselimme Venäjän rantaviivaa aallokkoisen selän yli.

Papinniemen rannat Uukuniemellä ovat upeita Hiekkarantoja. Vesi on kirkasta. Yhtenä iltapäivänä meloin Papinniemen selällä Kontiosaaren ympäri. Saaressa on kartan mukaan historiallinen rajamerkki. Varjon ja tuulensuojan puolella pohjahiekka näkyi pitkältä matkalta, vaikka mela ei ylettynyt pohjaan asti.

Tunnen kaloja huonosti paitsi hauen, mateen, lahnan ja ahvenen. Vastaani ui kaksi puolimetristä pulleaa, hopeakylkistä kalaa rauhallisesti eviään liikutellen. Toinen oli vähän isompi, ehkä 60 senttiä pitkä. Jos melan lapana olisi ollut haavi, olisin voinut noukkia kalat haaviin. Kalat eivät olleet mitään ensin mainituista.

Kallionimen selällä Uukuniemen pohjoiskärjessä tuntuu etäistä savunhajua. Jossain vastarantojen havumetsissä leijuu savua. Arvelen jonkun lämmittävän saunaa jo aamupäivästä. Kenties puut ovat vähän kosteita.

Veneliikennettä ei juuri ole. Jossain kaukana pieni perämoottori käy matalilla kierroksilla. Rajavyöhyke alkaa Uukuniemen kalasataman vierestä. Kalasatamasta valtakunnan rajalle on melkein puolentoista kilometrin matka. Tällä kohtaa rajavyöhyke on leveä.

Melon Uukuniemen pohjoiskärjen, Jeronniemen ympäri. Aallokko on rauhallista, reilusti kajakin korkuista. Rajavyöhykkeeltä ajaa perämoottorivene kohti, mutta kääntyy kaitasaaren taakse. Hiljaisilla rannoilla joku juoksee laiturille. Venevajasta työnnetään perämoottorivene vesille. Moottori ei heti käynnisty.

Paloauto ajaa kalasataman laiturille. Laiturilla juostaan edestakaisin. Sataman rakennuksen takana on toinen paloauto. Kaksi poikaa ajaa venevajasta vesille lasketun perämoottoriveneen laiturin päähän. Veneeseen nostetaan tavaroita paloautosta. Toinen pojista nousee laiturille.

Melon lähemmäksi. Eläkeikää lähestyvä nainen kantaa vpk:n haalareissa tarvikkeita veneeseen. Vpk:n autosta tullut mies istuu veneeseen ja toinen mies. Poika lähtee ajamaan nopeasti kohti selkävesiä. Jostain on tullut metsäpalohälytys. Miehet eivät vielä tiedä tarkalleen missä ja mitä palaa. Toista venettä aletaan lastata.  Kerron nähneeni savua vastarannan havumetsissä Suitsansaaren suunnalla.

Tulipalo on saaressa usein tuhoisampi kuin mantereella. Saaressa vesi on lähellä ja kaikissa suunnissa. Silti sammutuskalusto on sinne veneellä vietävä, kunhan saari on ensin paikallistettu. Vedessä nopeakin vene on hitaampi kuin paloauto maantiellä. Rannasta voi olla vaikeaa nousta. Palo ei aina ole ihan rantaviivalla. Pumppuja tarvitaan paljon ja pitkiä letkuja.

Porkkalan merivartioston merivartija kertoi olleensa sammuttamassa joitakin vuosia aiemmin merimelojien saunaa Skorvanin saaressa. Ranta saunan kohdalla on jyrkkä ja kivikkoinen, eikä sauna ole ihan rannassa. Merimelojien uuden saunan seinällä on kehyksissä mustunut vanhan saunan ilmaräppänä. Muuta saunasta ei tainnut jäljelle jäädäkään.

Rajavyöhykkeen reunalla on rivi keltaisia viittoja. Melon kielletylle alueelle sen verran, että voin ottaa kuvat myötävaloon. Vyöhykkeellä on Suomen puolella verkkoja pyynnissä. Venäjällä näyttää rannat samanlaiselta kuin Suomessa. Näkyvyys on hyvä, mutta vastaranta kuitenkin liian kaukana.

Rajavyöhykkeellä ei mikään liiku. Vedet paluumatkalla ovat yhtä hiljaisia. Savunhajua ei tunnu, tuuli on yltynyt ja sen suunta muuttunut vähän. Vasta-aaltoon meloessa nousee jo kevyt hiki. Loppumatkasta iso liukuva matkavene kulkee kuin juna viivasuoraan Papinniemen selän yli.

Moskovan metsäpalot syttyivät vähän myöhemmin.

Etelärannikon melonta -retkikertomus valmistui

Kesän pitkän retken retkikertomus on päivitetty http://www.etelarannikko.blogspot.com/ -sivulle.

Retkikertomuksen lisäksi sivuilla on kommentit varusteista ja retken yleisistä huomioista. Lisäksi retkellä tapahtuneesta kaatumistilanteesta on erillinen kuvaus ja pohdinta. Lisään jälkimmäiseen osaan jossain vaiheessa muutaman havainnollisen kuvan tai videon tilanteessa käytetystä pelastautumistavasta.

Maarianhaminasta Tammisaareen

Kesän pitkän melontaretken toinen osuus on melottu. Kesäkuun Virolahti-Tammisaari -retken jatkoksi meloimme kuluneella viikolla Maarianhaminasta Tammisaareen.

Suomenlahti saatiin melottua kokonaan läpi. Kilometrejä kertyi yhteensä 557, joista jälkimmäinen kuuden päivän osuus oli 250. Yhteensä etelärannikon melontaan kului 13 päivää, joista käytännössä yksi päivä pidettiin myrskyä saaressa.

Lisään retken jälkimmäisen puoliskon selostuksen http://etelarannikko.blogspot.com -sivulle lähiviikkoina. Kesäloma on nyt lopussa. Selostuksen kirjoittaminen ja kuvien valinta vievät jonkin verran aikaa.

Melontakilometrejä on kertynyt tänä kesänä 807. Kauden tavoitteeni on yli 1000 kilometriä. Melontakauteni jatkuu jäiden tuloon saakka eli joulu-tammikuulle. Tällä hetkellä näyttää, että tavoite toteutuu.

Juhannuksena Vihtijärven ympäri

Melontakuvia-blogini suosituin yksittäinen juttu on Vihtijärven kierto ensimmäisenä adventtina. Kakkosena on juttu Hiidenjokea pitkin Janakkalasta Mierolan sillalle Hattulaan. Sen kanssa melkein tasoissa on meriretki Söderskärin majakalle. Muista erillisistä sivuistani viimekesäisen Päijänteen retken kävijämäärä on ollut kovassa kasvussa touko-kesäkuussa. 

Vihtijärvi kiinnostaa melojia ja muitakin vesilläliikkujia. Järvi on sopivan lähellä Hanko-Hyvinkää -tien tuntumassa. Autolla pääsee ihan rannan tuntumaan Lopentiellä. Hiekkapohjaisesta, matalasta Mattilanlahden rannasta on hyvä lähteä melomaan. P-paikka on riittävä useammallekin autolle.

Meloin Vihtijärven vastapäivään ympäri ensimmäisenä juhannuksen pyhänä. 12 kilometriä sujui nopeasti kohtalaisessa lounaistuulessa. Vesiliikennettä oli vähän, vain muutama soutuvene. Suurin osa rannan kesämökeistä vaikutti asumattomilta (!) Monen mökkirannan vene oli ylösalaisin kaukana rannasta.

Mattilanlahdessa makasi pari kaatunutta puuta vedessä. Nokkalanlahteen tultaessa keskellä selkää kellui laaja kieppi mustaa vesijohtoputkea. Järvi tuntui nyt selvästi pienemmältä kuin marraskuun lopulla.

Löytlahteen kääntyessäni lokit alkoivat puolustaa äänekkäästi pesäpaikkaansa. Pariskunta teki hurjia syöksyjä kohti, mutta väistivät reilun metrin päässä. Olin liikkeellä epävakaalla mutta nopealla Lettmanilla enkä edes yrittänyt hätistää lokkeja pois melalla huitoen. Kokevatko lokin melojan uhkaavampana kuin soutajan. Ainakin Valkjärvellä voin soutaa huomattavasti lähempää lokinpesää lokkien reagoimatta. Meloen ne hyökkäävät jo sadan metrin päästä.

Mäntysaaren jälkeiseltä karikolta pyrähtää parvi lokkeja lentoon, kun olen karikon ja rannan välissä. Samaan aikaan juhannusta viettävä kalastaja soutaa edestäni. Rauhaniemen matkailuvaunualeen ranta on hiljainen. Muutama lapsi ui ja karavaanari istuu rannalla vahtimassa. Vaunualue piiloutuu hyvin rannan puiden taakse.  

Lehtisaaren ja Kalliosaaren jälkeen kalasääski kiinnittää huomioni. Se kaartelee mantereen yläpuolella rauhallisin kaarroksin. Seuraan sääksin kaartelua. Saalista ei löydy, sääksi ei tee yhtään syöksyä. Kuikka käy tervehtimässä turvallisen etäisyyden päästä. Se sukeltaa noustakseen taas jossain kohtaa lähelläni tarkistamaan tilanteen.

Vastakkaisen rannan tuntumassa etenee valkoinen vene. Se näyttää erikoisen malliselta, melko korkealta ja lyhyeltä. Arvelen sitä vesipolkupyöräksi. Vaunualueella saattaisi olla sellainen matkailijoiden käytössä.

Pysähdyn järven länsipään laturin tuntumaan kaislikkoon. Ulpukka kukkii, ja lumme. Otan kuvia veden alta. Kyläsaaresta nousee lentoon harmaahaikara, kun melon saaren ohi. Edestäni väistyy selälle päin laulujoutsenpariskunta. Hiljaista on. Lounainen tuuli ei nosta aallokkoa vaikka tuuli muuten tuntuukin meloessa. Ennen Mattilanlahtea soutaja puhuu karikon keskellä puhelimeen. Mies onkii lapsen kanssa rannasta.

Kannan kevyen Lettmannin P-paikalle ja nostan auton katolle. Sopiva pikku lenkki. Vihtijärvi kannattaa käydä melomassa ympäri. Pitkulaisena, muutaman saaren järvenä siinä tuntee hetkittäin olevansa isommassakin vesistössä. Monin paikoin matalana sen pohja näkyy rantojen tuntumassa. Läheltä soutanut kalastaja kertoi vettä kuitenkin syvimmillään olevan 8-10 metriä.

Kotivesillä hiljaista

Viikon meriretken jälkeen olen kiertänyt Valkjärveä pari kertaa. Melontakilometrejä tälle kesälle on kertynyt 420. Voi olla, että tänä vuonna menee 1000 kilometriä rikki. Edessä on toinen viikon retki elokuun alussa. Melontakausi jatkuu helposti lähelle joulua tai sen ylikin.

Meriretken jälkeen tuntuu, että seitsemän kilometrin järvilenkillä ei pääse kunnolla melontarytmiin kiinni. Toinen kierros voisi mennä ensimmäistä kierrosta nopeammin ja helpommin. Pitääpä kokeilla juhannuksen pyhinä. Meriretken toinen vaikutus näkyi heti. Normaalilla iltakierroksella vauhti oli selvästi nopeampi, melonta-asento ryhdikkäämpi ja tuntuma kajakkiin parempi. Kai siinä istumiseen tottuu.

Järvellä on hiljaista. Sunnuntaina olin ainoa vesilläliikkuja puolenpäivän aikaan. Etelätuuli oli paikoin tiukka, mutta aaltoa se ei nostanut. Pohjoispään laituri kasvaa jo matalaa vesakkoa.

Virolahti - Tammisaari

Retkikertomus Suomenlahdelta on valmistunut. Lue osoitteesta http://etelarannikko.blogspot.com/