Brittiläinen banaani - Kayman Fury

Korkea keula ja perä, voimakas sivukaarevuus ja istuinaukon takareunan mataluus ovat nykyaikaisen brittikajakin peruspiirteitä. Kyllä valkoinen väri kajakissa on sitten kaunis.

Ketterä, sporttinen, mutta matkallekin sopiva. Brittiläinen Kayman Fury on kuin pieni touring-mallinen bemarini. Suorituskykyinen, kiihtyvä ja helposti hallittava, mutta pikkuisen ahdas. Yksi selkeä ero autossani ja Kayman Furyssa kuitenkin on. Siinä missä bemari on omimmillaan moottoritiellä, Furu on parhaimmillaan kuoppaisilla väylillä ja tuulissa niin kuin brittiläismalliselta kajakilta sopii odottaakin.

Meloin Kayman Furylla pienillä ja vähän isommilla sisävesillä Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Kunnon aallokkoon en koelenkeilläni päässyt, Pyhäjärven kilometrien mittaisen selän reipasta sivutuulta pääsin sentään haastamaan.

Suojanpuolella Pyhäjärven selällä. Soikea Kajaksportin kumiluukku näyttää suurelta Kaymanin kapella keulalla.

Kayman on kolmekymppinen kajakinvalmistaja, mutta Suomen markkinoilla merkki on uusi. Mallistoon kuuluu kaksi aallokkomelontaan tehtyä Grazya, perus ja hv, Grazystä retkikajakin suuntaan venytetty Fury ja viisi ja puolimetrinen, suorakölilinjainen nopea Raider.

En tiedä, viittaako kajakin nimi Cayman-saaren veroparatiisiin, mutta melonnan helppous, hallittavuus ja keveys tekivät vaikutuksen. Nopeus ei. Niinpä Kayman Fury on hyvä vaihtoehto sille, joka viihtyy erilaisissa vesissä, tuulessa ja aalloissa, ja joka ei tavoittele retkillään jatkuvasti  neljän tai viidenkympin päivämatkoja. Eipä sillä, voisin silti meloa tällä Suomen pitkän rannikon.


Kirjoitan käyttökokemuksista lähipäivinä enemmän, kun melon vielä pari lenkkiä lisää. 

Näissä kulkupeleissä on monta samankaltaista käyttöominaisuutta. Kaymanin sivukaarevuus ja takakannen mataluus näkyvät tässä hyvin. Vaikka kajakin sivulinja on voimakkaan kaareva, kölilinja on suorempi kuin voisi luulla.