Jäät ovat isossa osassa rannikkoa ja sisävesillä ilmeisesti jo lähteneet tai juuri lähdössä. Fb:n melontaryhmiin ilmestyy päivä toisensa jälkeen upeita kuvia kauden aloituksesta eri puolilta Etelä-Suomea. Sitä mukaa, kun kevät etenee, mieli palaa vesille ja ajatukset askaroivat tulevissa melontaretkissä. Minne meloisin, missä olisivat kiinnostavat vedet ja leiripaikat? Melonko rengasreitin vai taipaleen rannalta toiselle, ja miten hoidan siinä tapauksessa kaluston kuljetuksen? Entä jos joudun keskeyttämään retkeni, miten saan itseni ja kaluston kotiin?
Suomen retkimelojat ry on hyväksynyt ja julkaissut uuden nauhamelonnan, jonka nimi on Kymmenen järven nauha. Reitin alku- ja päätepisteet ovat Virroilla ja Länkipohjassa, ja sen eteläisin piste on Hämeenlinnassa. Reitillä melotaan nimensä mukaisesti vähintään kymmenellä eri järvellä, muun muassa Vaskivedellä, Tarjanteella, Ruovedellä, Vankavedellä, Näsijärvellä, Pyhäjärvellä, Vanajavedellä, Mallasvedellä, Roineella ja Längelmävedellä. Reitistä riippuen voidaan käydä myös Pälkänevedellä ja Paarlahden vuonolla. Nauhareitin pituus on lyhyimmillään noin 390 km ja enimmillään noin 460 km (Teiskon Tervalahden ja Hauhon ja Pälkäneveden kera).
Reitin idea on saanut alkunsa juttusarjasta, jonka tein Aamulehteen elokuussa 2015. Meloin silloin Virroilta Orivedelle ja tein retkeltä joka päivä lehden verkkosivuille jutun.
Keväällä 2024 huomasin, ettei juttua enää löydy lehden verkkosivuilta, ja päätin julkaista kokonaisuuden hieman muokattuna tässä blogissani. Pirkanmaalla meloville reitti on varmaan monelta osin tuttu, mutta itse en ole löytänyt noilta vesiltä kovinkaan monta kattavaa retkikertomusta.
Jakaessani jutun linkin jossain melontaryhmässä heitin ajatuksen, että reitti voisi sopia hyvin Retkimelojien nauhamelonnaksi. Aiemmista nauhamelontareiteistä se poikkeaisi logistisen helppoutensa ja lukuisien mahdollisten exit-pisteiden vuoksi ja kulkisi suurelta osin asuttujen seutujen ja erilaisten nähtävyyksien liepeillä. Suuria selkiä reitillä on vähän, ja se on melottavissa kohtalaisesti monen suuntaisilla tuulilla. Toisin sanoen kynnys reitille lähtemiseen olisi matala.
Kokenut retkimeloja ja monen nauhamelontareitin taustahahmo Johan Holmberg kiinnostui ehdotuksestani ja alkoi valmistella Kymmenen järven nauhalle sääntöjä. Kävimme kevään aikana keskustelua reitin mahdollisista käyntipaikoista ja reittivaihtoehdoista. Lopullisen muotonsa ja nimensä reitti sai kesäkuussa 2024 Luopiosissa. Tapasimme Ämmätsän kartanon kanoottiverstaalla, missä olin rakentamassa puista kanoottia Juho Paason opastuksella.
Loppukesällä selvitin reitin ainoan ”ongelmakohdan” eli Pispalan uittotunnelin tilanteen ja Johan viimeisteli nauhamelonnan säännöt. Pispalan uittotunneli on toistaiseksi poissa käytöstä, mutta sen tulevaa käyttöönottoa pohditaan aikanaan Tampereen kaupungin hallinnossa. Niin kauan kun tunneli on suljettu eikä Näsijärveltä Pyhäjärvelle pääse Pispalan harjun läpi, on se kierrettävä joko kärräämällä tai kuljetettava kalusto Tampereelle jätetyllä autolla vesistöstä toiseen. Harju toimii hyvänä exit-pisteenä, jos haluaa meloa reitin esim. kahdessa viikon mittaisessa osassa.
Nauhareitin pituus on lyhyimmillään noin 390 km ja enimmillään noin 460 km (Teiskon Tervalahden ja Hauhon ja Pälkäneveden kera).
Kymmenen järven nauha on monipuolinen ja suurelta osin helppo melontareitti, jonka varrella on paljon mielenkiintoista nähtävää. Varsinkin Valkeakosken jälkeen voi valita monia erilaisia reittivaihtoehtoja. Ainoa edestakainen melonta koituu Hämeenlinnassa käynnistä, mutta käynti on minun ja Johanin mielestä kyllä vaivan arvoinen. Reitti Vanajanselältä Hämeenlinnaan on jokimaisena melko suojainen, ja sen varrella on monta hyvää tauko- ja käyntipaikkaa.
Pirkanmaan monipuoliset ja paikoin erämaisetkin reitit kannattaa muistaa.
