maanantai 28. kesäkuuta 2010

Juhannuksena Vihtijärven ympäri


Melontakuvia-blogini suosituin yksittäinen juttu on Vihtijärven kierto ensimmäisenä adventtina. Kakkosena on juttu Hiidenjokea pitkin Janakkalasta Mierolan sillalle Hattulaan. Sen kanssa melkein tasoissa on meriretki Söderskärin majakalle. Muista erillisistä sivuistani viimekesäisen Päijänteen retken kävijämäärä on ollut kovassa kasvussa touko-kesäkuussa. 

Vihtijärvi kiinnostaa melojia ja muitakin vesilläliikkujia. Järvi on sopivan lähellä Hanko-Hyvinkää -tien tuntumassa. Autolla pääsee ihan rannan tuntumaan Lopentiellä. Hiekkapohjaisesta, matalasta Mattilanlahden rannasta on hyvä lähteä melomaan. P-paikka on riittävä useammallekin autolle.
Meloin Vihtijärven vastapäivään ympäri ensimmäisenä juhannuksen pyhänä. 12 kilometriä sujui nopeasti kohtalaisessa lounaistuulessa. Vesiliikennettä oli vähän, vain muutama soutuvene. Suurin osa rannan kesämökeistä vaikutti asumattomilta (!) Monen mökkirannan vene oli ylösalaisin kaukana rannasta.
Mattilanlahdessa makasi pari kaatunutta puuta vedessä. Nokkalanlahteen tultaessa keskellä selkää kellui laaja kieppi mustaa vesijohtoputkea. Järvi tuntui nyt selvästi pienemmältä kuin marraskuun lopulla.
Löytlahteen kääntyessäni lokit alkoivat puolustaa äänekkäästi pesäpaikkaansa. Pariskunta teki hurjia syöksyjä kohti, mutta väistivät reilun metrin päässä. Olin liikkeellä epävakaalla mutta nopealla Lettmanilla enkä edes yrittänyt hätistää lokkeja pois melalla huitoen. Kokevatko lokin melojan uhkaavampana kuin soutajan. Ainakin Valkjärvellä voin soutaa huomattavasti lähempää lokinpesää lokkien reagoimatta. Meloen ne hyökkäävät jo sadan metrin päästä.

Mäntysaaren jälkeiseltä karikolta pyrähtää parvi lokkeja lentoon, kun olen karikon ja rannan välissä. Samaan aikaan juhannusta viettävä kalastaja soutaa edestäni. Rauhaniemen matkailuvaunualeen ranta on hiljainen. Muutama lapsi ui ja karavaanari istuu rannalla vahtimassa. Vaunualue piiloutuu hyvin rannan puiden taakse.  
Lehtisaaren ja Kalliosaaren jälkeen kalasääski kiinnittää huomioni. Se kaartelee mantereen yläpuolella rauhallisin kaarroksin. Seuraan sääksin kaartelua. Saalista ei löydy, sääksi ei tee yhtään syöksyä. Kuikka käy tervehtimässä turvallisen etäisyyden päästä. Se sukeltaa noustakseen taas jossain kohtaa lähelläni tarkistamaan tilanteen.
Vastakkaisen rannan tuntumassa etenee valkoinen vene. Se näyttää erikoisen malliselta, melko korkealta ja lyhyeltä. Arvelen sitä vesipolkupyöräksi. Vaunualueella saattaisi olla sellainen matkailijoiden käytössä.
Pysähdyn järven länsipään laturin tuntumaan kaislikkoon. Ulpukka kukkii, ja lumme. Otan kuvia veden alta. Kyläsaaresta nousee lentoon harmaahaikara, kun melon saaren ohi. Edestäni väistyy selälle päin laulujoutsenpariskunta. Hiljaista on. Lounainen tuuli ei nosta aallokkoa vaikka tuuli muuten tuntuukin meloessa. Ennen Mattilanlahtea soutaja puhuu karikon keskellä puhelimeen. Mies onkii lapsen kanssa rannasta.
Kannan kevyen Lettmannin P-paikalle ja nostan auton katolle. Sopiva pikku lenkki. Vihtijärvi kannattaa käydä melomassa ympäri. Pitkulaisena, muutaman saaren järvenä siinä tuntee hetkittäin olevansa isommassakin vesistössä. Monin paikoin matalana sen pohja näkyy rantojen tuntumassa. Läheltä soutanut kalastaja kertoi vettä kuitenkin syvimmillään olevan 8-10 metriä.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti