Bigwater ja eskimo

Seurasin hetken Bigwater –tapahtumaa Nurmijärven Myllykoskella huhtikuun puolessa välissä. Vantaanjoen Myllykoski on suurimman osan vuotta laskukelvoton uoma, mutta korkean veden aikana siinä järjestetään kai Suomen vaativin koskenlaskukisa.

Olen ajatellut, että koskimelonta on nuorten, notkeiden huimapäiden laji. Yllätys oli, että laskijoiden joukossa oli hyvinkin minun ikäisiä kilpailijoita. Siinä tyrä rytisee ja olkapäitä ravistaa, kun koskea mennään vauhdilla alaspäin.

Kokeilin samalla Canon 5Dmk2:n videokuvausta. Käytin 70-300 zoomia, jonka koko polttovälialue oli kosken partaalla tarpeen. Tarkennus onnistui kohtalaisesti, vaikka se on tehtävä kuvauksen aikana käsin. Järjestelmäkameran kannattelu katse-etäisyyden päässä kasvoista ja laukaisu takaseinästä tuntuivat oudoilta. Videokuvausasennossa optinen etsin on pimeä ja hyödytön, koska peili on ylhäällä.

Tässä klipissä tehdään onnistunut eskimopyörähdys juuri niin kuin se hallissa opetellaan. Katsokaa melan asentoa. Näyttää helpolta ja luontevalta. Vantaanjoen vesi on suunnilleen yksiasteista, mutta luulen että melojalla on silti hiki. Ainakin kylmä sellainen.

Aina ei ammattimiehelläkään onnistu. Tämä laskija myöhästyi kilpailun alusta toista tuntia, mutta tuli kuitenkin, koska on aina näissä kisoissa pärjännyt. Tällä kertaa putous kosken loppuosassa koitui ylivoimaiseksi. Meloja kaatuu eikä eskimo onnistu. Veden virtaus on voimakkaampi.
Minulta on moni kysynyt, eikö pää alaspäin veden alla oleskellessa iske paniikki. Miettikää, miltä tuntuu laskea siinä asennossa alas yksi maan vaarallisimmista koskista. Katsokaa klipin loppuosaa sillä silmällä.

Tietääkseni tilanteesta ei koitunut kuitenkaan vakavampia vammoja. Lasku jäi silti kaverin viimeiseksi näissä kisoissa.