lauantai 28. toukokuuta 2016

Vuoksen melonta, Kiuruvesi-Iisalmi

Vuoksen melonta

1. päivä
Kiuruvesi – Iisalmi

Lähtiessä tavarat on aina sekaisin. Vaikka olin pakannut kajakin kahteen kertaan kotona, silti Kiuruveden Rantakylän venerannassa näyttää jäävän kassillinen tavaraa yli. Ne eivät mahdu. Edellisyön majapaikkamme Sinisen Helmen isäntä oli vinkannut Kiuruvesi-lehden toimittajan paikalle lähtöäni todistamaan, ja näköjään samanaikainen pakkaaminen ja haastattelu eivät suju minulta hyvin. Lopulta sain kaikki tavarat kajakkiin. Kokemuksesta tiedän, että ylihuomenna koko leiri menee kajakkiin heittämällä.


Kiuruvesi on matalaa. Pohja kuultaa auringossa punaisena. Kokeilen melalla, mutta en yllä pohjaan. Parin kolmen metrin vastatuuli auttaa hyvin pitämään melonnan rytmiä yllä. Kajakki tuntuu raskaalta meloa.

Nousen Saarikoskella maihin neulatammea ihmettelemään. Kiurujoki on padottu tammella, jonka toisen reunan pato on tiheä pysysuuntainen säleikkö. Aikoinaan Runnin kylpijät ovat roikkuneet  siltapakista riippuvista metallikolmioista ja käännelleet puutuneita jäseniään neulatammen vesisuihkun alla.


Kosken pääsee kiertämään Saarikosken kanavan kautta. Museokanavan sulku on käsikäyttöinen. Onneksi muistin juuri lähtöhetkellä ottaa mukaan kymmenen metrin köyden. Kajakki nimittäin pitää uittaa kanavasta läpi, koska sulku täytetään, avataan, suljetaan ja tyhjennetään käsin kanavan reunan laiturista. Askartelen sulkumekanismin kanssa vajaan tunnin, ja saan kajakin kanavan alapuolen matalaan laituriin. Yläpuolen laituri on tosi korkea.

Poikkean maihin Kihlovirran kodalla. Veneluiska, laavu, liiteri, vessa ja kota. Ja liiteri täynnä kuivia klapeja. Pumppaan vedenpuhdistimen läpi litran vettä laiturin päästä. Vesi on ruskeaa ja sen pinta täynnä siitepölyä. Silti saan pullooni ihan juotavaa, kirkasta vettä.


Ensimmäisen retkipäivän lopuksi löydän täydellisen leiripaikan Iisalmen edustalta Kumpusaaresta. Laavu, polttopuita ja kaksi liiteriä. Vessakin jossakin opastaulun mukaan. Joutsenet toitottavat illan auringossa, savu kiertää laavun ympärillä ja aurinko hohtaa hopeisena Poroveden väreilevästä pinnasta. Tuulee juuri sen verran, ettei itikoista ole haittaa.

2 kommenttia:

  1. Juuri seurasimme Vännin Mikan 160km polkujuoksua Karhunkierroksella. Nyt vaihdetaan lajia ja seurataan melontaa 😊.

    VastaaPoista
  2. Samaa mieltä. Lähtöpakkaus pitäisi saada tehdä omissa oloissa, muuten ei sovi tai jokin tärkeä menee väärään paikkaan. Yleensä täydellisyyden tavoittelusta saa jo lähtörannassa luopua ja siihen sopeutuu, oleellisena osana retkeä :)

    VastaaPoista