perjantai 5. lokakuuta 2012

Satasen ruskaretki

Rautatiesilta Hämeenlinnan Aulangolla. Ruskaa ja vähän aurinkoa.
Sadas teksti tässä blogissa!

Kokeilin toukokuussa meloa sadan kilometrin päivämatkan. Lenkki jäi harmittavasti neljä kilometriä vajaaksi ja vaivasi siksi mieltäni. Melontakilometrejä on tänä vuonna kertynyt aiempaa hitaammin. Aika on kulunut muissa asioissa ja remonttia tehdessä. Jos jäät tulisivat aikaisin, voisi tuhat kilometriä jäädä vajaaksi.
Kernaalanjärvi. Käytin retkellä puhelmen gps:ää. Siksi saatoin muuttaa reittiä tuulen ja sään mukaan ilman, että tavoite jäisi vajaaksi.

Parisen viikkoa olen seuraillut työtilannettani ja lähialueiden sääennusteita siinä mielessä, että tekisin päivän melontaretken jonnekin. Tiistai-iltana päätin, että keskiviikko olisi melontapäivä. Päätin paikata keväällä vajaaksi jääneen satasen ja suuntasin tutulle Vanajavedelle.

Sadan kilometrin lenkki vei aikaa 14.09. Taukoja pidin tunnin ja minuutin, eli varsinainen melonta-aika oli 13.08. Sää oli puolipilvinen ja lähes sateeton. Retki alkoi ja päättyi pimeässä.
Käytin ensimmäisellä ja viimeisellä etapilla imukuppikiinnitteistä, paristokäyttöista venevaloa kajakin kannella. Valo on selän takana, ettei se häikäise ja haittaa näkyvyyttä eteenpäin.

Meloin Tahe Greenland T:llä ja Bracsan hiilikuitumelalla. Tällä retkellä en keitellyt perunoita ja kahveja, vaan söin pikaruokana mysliä, jugurttia, banaaneja ja suklaata. Urheilujuomana käytin kotona mehustettua viinimarjamehua. Koska näillä lihaksilla ei näköjään kovempaa melota, pitää tinkiä taukojen pituudesta.

Kyllä siinä reipas hiki oli päällä koko neljätoista tuntia. Julkaisen tarkemman retkikertomuksen lähiaikoina.
Tuulensuunjoki Kernaalanjärven länsipuolella.


3 kommenttia:

  1. Seuraava satanen sitten toukokuussa. Ehkäpä voisi kokeilla sitten vähän toisen tyyppistä kajakkia. Point XP18, uusi Artic sea 500 tai vastaava?
    Tällä kierroksella pelasin tuulen kanssa niin, että aloitin vajaat 30 kilometriä vastavirtaan ja heikosti nousevaan vastatuuleen. Sitten noin 50 kilometriä myötävirtaan ja 3-4 metrin myörtätuuleen. Ja lopuksi 20 vastavitrtaan ja tyyneksi hiipuvaan vastatuuleen. Tuntui toimivan.

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoista. Miten olit harjoitellut tuota satasta varten? Jotain vastaavaa aioin itsekin yrittää tässä syksyn aikana. Ehkä aluksi hieman lyhyempää matkaa.

    VastaaPoista
  3. Satasen melonnoista voit lukea enemmän Pekka Kortelaisen sivuilta http://yt100kwf.blogspot.fi/ Satanen on sillä tavalla kiinnostava, että sen normaalikeleissä jaksaa yhden päivän aikana meloa, jos ei pidä liikaa ja liian pitkiä taukoja. Tähän aikaan vuodesta joutuu kyllä meloman osan aikaa pimeässä. Varsinaisesti en harjoitellut mitenkään. Olin melonut tällä kaudella 853 km 7-50 km lenkkejä ja yhden 96 km toukokuun lopulla. Luulen, että melonnassa auttoi se, että syyskuussa meloin vain 62 km. Enempi tämä on minusta itsensä psyykkaamista ja oikean melontatekniikan sekä nopeuden löytämistä. Vastaavia fiiliksiä olen kokenut ajamalla fillarilla 250 km päivässä tai yli 400 km alle kahdessa vuorokaudessa. Kuntohan minulla ei tällaiseen pitäisi riittää ollenkaan.

    VastaaPoista