Maanmittauslaitoksen karttapalvelu

Melontakartat osa 3

Maanmittauslaitos avasi jokin aika sitten karttapalvelunsa yleisölle. Palvelusta saa vapaasti ladata haluamiaan karttoja tulostettavaksi tai nettisivuilla julkaistavaksi. Palvelu on osoitteessa:

https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta

Olen tehnyt käyttööni useita melontakarttoja valitsemalla vasemmalta valikosta Maastokarttarasteri 1:50 000 ja sieltä painoväri –vaihtoehdon. Kartalta valitaan nuolella haluttu alue. Palvelu lähettää latauslinkin ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.

Päijänteen karttavihkossani on 17 kaksipuoleista sivua. Jokainen aukeama

on ehyt. Näkymä jatkuu aukeaman yli ja mahdollistaa kohtuullisen tarkan

suunnan ottamisen aukeaman yli. Kuvassa Pulkkilanharjun alue.

Ladatut kartat ovat isoja, n.180 megan tif-tiedostoja. Yksi kartta kattaa maastossa 48 x 24 kilometrin alueen.  Kartta on jaettu 6 x 6 km ruutuihin ja ruuduissa on pienet jakoviivat kilometrin välein.

Ruudut ja jakoviivat helpottavat oikean mittakaavan saamista tulostettuun karttaan. Avaan koko karttalehden kuvankäsittelyohjelmaan. Rajaan kartalta 20 x 14 kilometrin vaakasuuntaisia alueita, jotka menevät reunoistaan 1-2 kilometriä päällekkäin.  Yksi tällainen alue tulostuu A3-arkin tulostusalueelle niin, että lopullinen mittakaava on 1:50 000.  

Kartat ovat vaakasuuntaisia. Esim. pohjois-etelä suuntainen Päijänne sijoittuu kuudelle eri 48 x 24 km karttalehdelle. Jotta kaikki kartat saa tulostettua vähän ristikkäisiksi, pitää kerrallaan ainakin kaksi tif-karttaa liittää kuvakäsittelyohjelmassa yhteen. Tietokoneelta vaaditaan kohtaisesti tehoa tai käyttäjältä kärsivällisyyttä, koska tiedostot ovat isoja.

Arkkeja rajatessa voi jättää pois laajoja maastoalueita, jos karttaa on tarkoitus käyttää vain meloessa. Ja toisinpäin. Kartalta saa juuri ne alueet, mitä tarvitsee, eikä karttanippu kasva tarpeettoman suureksi. Itselle tarpeettomien alueiden päälle voi liittää kuvankäsittelyssä tai laminoitaessa muuta sopivaa tietoa, puhelinnumeroita, osoitteita, leiripaikkatietoja jne.

Jätän sivujen taitteen puolelle tyhjän laminaattialueen, josta sivut voisi

sitoa yhteen nauhalla tai muovisella kammalla.

Koska minulla on käytössäni vain A4 -kokoinen laminointikone, leikkaan jokaisen tulosteen kahtia. Sen jälkeen asettelen sivut pöydälle loogiseen järjestykseen. Laminoin karttasivut kaksipuoleisiksi siten, että vihkoksi sidottuna jokainen kartta jatkuu aukeaman yli. Kartta jatkuu sivun ulkoreunan yli toiselle puolelle ja menee suunnistuksen helpottamiseksi 1-2 km ristiin.  Samoin ylä- ja alareunat menevät maamerkkien mukaan vähän ristiin.

Laminoinnissa olen jättänyt sivujen taitepuolelle enemmän tyhjää. Siitä kartat saa sidottua yhteen nauhalla tai sopivalla kierteellä eikä reikiä tarvitse tehdä karttapinnalle. Esim. Lohjanjärven ja Hiidenveden karttani jatkuu aina aukeaman yli kansia myöten.

Kartta on jaettu 6 x6 kilometrin ruutuihin ja ruudut jaettu pikkuviivoin 

kilometrin mittaisiin osiin. Tämän avulla kartt on helppo tulostaa haluttuun

kokoon.

A4-koko on kätevä kajakin kannella ja sopii hyvin myös aukkopeitteen päälle.  Laminoitua karttaa ei tarvitse erikseen suojata karttapussilla. A3 voisi olla navigoinnin kannalta parempi. Pitkällä taipaleella tai isolla selällä pienet karttalehdet tarvitsevat tuekseen esim. Fillari-GT:n (1:200 000), josta saa kunnon yleiskäsityksen ja pitemmät suunnat.

Omaan käyttöön karttoja voi tulostaa ja laminoida aina tarpeen mukaan pysty- tai vaakasuuntaisina. Pidän maanmittauslaitoksen karttojen väriä liian kylläisenä (voimakkaana) ja kartan lukemista haittaavana. Olen siksi vaalentanut ja vähentänyt värikylläisyyttä ennen tulostusta. Tämä käy helposti ja vakioidusti, kun tallentaa kuvankäsittelyohjelmaan oman profiilin karttojen tulostusta varten.

Hiidenvesi Vihdin ja Lohjan välillä. Sitomattomat karttalehdet voi asetella

saumattomasti yhteen vaikkapa suunnanottoa varten. Kartta-arkkeja rajatessa

kannattaa samalla katsoa, ettei keskikohdan leikkaus tule hankalaan kohtaan.

Kartan käytettävyys ratkaistaan sillä, miten paljon sivujen alueet menevät ristiin ja missä järjestyksessä kartan sivut ovat. Järjestyksen on oltava looginen ja käyttäjälle tuttu. Sivujen selkeä numerointi tai koodaaminen vähentävät turhaa selaamista.