perjantai 9. joulukuuta 2011

Rannikkolaivurikokeessa

Heinäkuiselta Raumanmereltä, Kylmäpihlajan majakalta matereelle päin. Kylmäpihlajan majakka on parin kolmen tunnin melontamatkan päässä Raumalta. 

Viimekeväisen rannikkolaivurikurssin koe jäi ulkomaanmatkan vuoksi väliin. Kävin kokeessa tänään.

Kurssin asiat palautuivat mieleen muutamassa illassa. Eniten teetti työtä merkintälaskut ja vuorovesi. Kumpaakaan osaamista ei meloja ihan ensimmäisenä tarvitse. Eikä niitä lopulta kokeessa tarvittu monessakaan tehtävässä. Mutta osaan ne.

Koetehtävissä kysyttiin kompassioppia, sortoa, vuorovesivirtaa, vuoroveden korkeutta satamassa, eksymän määrittämistä, paikanmääritystä tutkalla, merkintälaskulla ja suuntimilla. Suuntimatehtävistä toisessa oli kaksinkertainen keulakulma ja toisessa kipparisuuntima.

Tekstikysymyksissä kyseltiin sääopista, Schengen-alueesta ja aluemeren määrittämisestä.

Lokakuiselta Valkjärveltä. Länsirantaa etelään päin. Aurinko on lokakuussa keskipäivällä melko alhaalla.
Jos en ihan väärin ole kaikkea ymmärtänyt, meni koe kyllä läpi. Reilusti. 

2 kommenttia:

  1. Onnittelut läpäisemisestä. Itselläni olisi mahdollisuus suorittaa tuo koe (ja siihen liittyvät kurssi) ensi keväänä. Mietin tässä, että onko siinä järkeä jos ei erityisemmin aio venettä ajella. Mutta kun se ei itselleni mitään maksakaan, niin kai se kannattaa melojankin yleissivistyksen vuoksi käydä istumassa?

    VastaaPoista
  2. Melojan ja pienveneilijän kannalta saaristolaivurikurssi on tarpeellisempi. Kurssilla käydään läpi kompassioppi, meritiden säännöt, merimerkit, karttamerkit, valotunnukset jne. Kurssilla harjoitellaan käytännön navigointia maiseman ja merkkien mukaan.
    Rannikkokurssi on pienveneilijälle yleisivistystä. Kurssilla lasketaan vuorovesivirtoja, korkeutta ja haetaan suuntaa merkintälaskulla kartan ulkopuolelle. Tarpellisinta melojalle on ehkä paikanmääritys tiettyjen suuntimien avulla.

    VastaaPoista